Ostoskori on tyhjä!
-
Alueellinen moreenigeokemia
Alueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus kuvaa noin 25 alkuaineen pitoisuuksia muuttumattomassa pohjamoreenissa. Näytteet on otettu muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta noin 1,5 - 2 m syvyydeltä vuosina 1983 – 1991 tiheydellä 1 näyte / 4 km2. Aineisto kattaa koko Suomen, kokonaisnäytemäärä on 82 062. Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä, aineistoon talletetut laskennalliset näytepisteen koordinaatit on laskettu 3-5 osanäytteen koordinaattien perusteella. Osanäytteet saattavat olla myös kokoomanäytteitä linjamuotoisesta moreenista. Näytteistä on seulottu analyysiin lajite alle 0,06 mm. Näytteistä on analysoitu noin 25 alkuaineen kuningasveteen liukenevan osan pitoisuudet. Aineiston alkuperäinen käyttötarkoitus oli malminetsintä.
-
Alueellinen purosedimenttigeokemia
Alueellinen purosedimenttigeokemiallien kartoitus sisältää GTK:ssa vuosina 1971-1985 kerättyjen mineraalisten ja orgaanisten purosedimenttinäytteiden näyttenottotiedot sekä näytteistä tehdyt geokemialliset analyysit. Aineisto sisältää yhteensä noin 156 000 näytettä. Purosedimenttinäytteellä tarkoitetaan jatkuvasti veden pinnan alapuolella olevaa puron uomaan kerrostunutta eloperäistä tai mineraalista ainesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa alkuaineiden levinneisyyttä maankamarassa.
-
Alueellisen matalalentogeofysiikan lentolinjat ja -alueet
Tuote sisältää GTK:n alueellisen matalalentogeofysiikan mittauslinjat ja -alueet. Aluetasosta käy ilmi kuhunkin mittausalueeseen liittyvää metatietoa, kuten mittausajankohta, -alueen nimi ja koko, lentosuunta jne. Matalalentogeofysiikan mittaukset ovat tilattavissa erikseen (geodata@gtk.fi). Ne sisältävät magneettiset, sähkömagneettiset ja radiometriset mittaukset. Mittausaineisto on saatavilla sekä linjamuotoisena (Geosoft XYZ) että interpoloituina grideinä (Geosoft GRD tai ErMapper ERS). Alkuperäiset mittaukset on tehty KKJ-koordinaatistossa. XYZ-aineistoa myydään ensisijaisesti valmiina mittausaluekohtaisina palasina (kaikki mitatut parametrit), jolloin hinta muodostuu lentoalueen koon mukaan 60,11 €/100 km² (+ALV). Mittausaluekohtaiset hinnat näkyvät ilmaisessa tuotteessa. Gridimuotoinen aineisto on interpoloitu 50x50 m solukokoon ja on tasokorjattua. Se myydään asiakkaan aluerajauksen koon mukaan komponenttikohtaisesti: 60,11 €/1000 km² (+ALV) (minimikoko 10 kmx10km).
-
Alueelliset painovoimamittaukset
Maksullinen tuote sisältää kaikki Geologian tutkimuskeskuksen mittaukset Suomen alueelta. Mittauksia on tehty kallioperäkartoituksen sekä mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksen tueksi on 1970-luvulta lähtien pistetiheydellä 1-8 pistettä/km2. Aineisto kattaa noin 30 % Suomen pinta-alasta. Aineisto soveltuu malminetsintään ja kallioperäkartoitukseen. Räätälöity aineiston myynti asiakkaan aluerajauksella, tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Alueellisten painovoimamittausten kattavuus
Kallioperäkartoituksen sekä mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksen tueksi on Geologian tutkimuskeskus tehnyt 1970-luvulta lähtien alueellisia painovoimamittauksia pistetiheydellä 1-8 pistettä/km2. Aineisto kattaa noin 30 % Suomen pinta-alasta. Aineisto soveltuu malminetsintään ja kallioperäkartoitukseen. Ladattava maksuton tuote sisältää ainoastaan mittauspisteiden koordinaatit ja mittausajankohdan. Maksullisen aineiston (mittauspisteiden painovoima-arvot, Bouguer anomaliat ym.) tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Arkistoidut hieet
GTK:n hiearkistossa säilytetään palanäytteistä sekä kairasydännäytteistä tehtyjä ohuthieitä, kiillotettuja ohuthieitä, pintahieitä sekä hieiden kantapaloja. Hieitä ovat tuottaneet sekä GTK:n oma kallioperäkartoitus ja malminetsintä, mutta myös Lapin Malmin ja Outokummun malminetsintäorganisaatiot. GTK:lle on luovutettu satunnaisesti myös yliopistojen tutkimusprojektien hieitä. Arkistossa olevien hieiden kokonaismäärä on yli 150 000.
-
Fennoskandian Bouguer anomaliaverkon Suomen osuus
Suomen Bouguer anomaliaverkko sisältää Suomen osuuden Fennoskandian Bouguer anomaliaverkosta (resoluutio 2.5 km x 2.5 km). Fennoskandian Bouguer anomalia kartta julkaistiin vuonna 2002 yhteistyönä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Viron geologian tutkimuskeskusten, Tallinnan teknillisen korkeakoulun, Suomen Geodeettisen laitoksen sekä Ruotsin ja Norjan maanmittauslaitosten sekä Venäjän luoteisten alueiden geologisen keskuksen ja sen tytäryhtiöiden välisenä yhteistyönä. Suomen osalta kartta perustuu Geodeettisen laitoksen ja GTK:n painovoima-aineistoihin. Kukin osapuoli vastaa omien aineistojensa päivityksestä ja jakelusta. GTK jakaa ainoastaan Bouguer anomaliagridin Suomen osuutta. Tuotteen mukaan on liitetty alkuperäisen aineiston lisäksi myös ECW, ERS ja GRD-formaatit, muunnettuna epsg3067-koordinaattijärjestelmään ja alkuperäinen Fennoskandian Bouguer anomalia kartta pdf-formaatissa (1:2M).
-
Fennoskandian kilven kallioperäkartta, Suomen alue
Fennoskandian kallioperäkartta -yhteistyöprojekti alkoi 1998 ja päättyi 2001. Aineisto sisältää kivilajit alueina, juonet ja tektoniikan viivoina, impaktikraatterit pisteinä sekä kimberliittiprovinssit alueina. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:1 000 000. Tuotteen mukaan on liitetty myös painettu Fennoskandian kilven kallioperäkartta 1:2 000 000 skannattuna (jpg) ja georeferoituna (WGS84).
-
Fennoskandian kilven metallogeeniset vyöhykkeet
Fennoskandian kilven metallogeniset vyöhykkeet osoittaa Pohjoismaissa ja Luoteis-Venäjällä (Karjalan ja Kuolan alueet) tunnetut metallogeeniset vyöhykkeet, jotka perustuvat metallikaivosten ja -esiintymien sijaintiin, suotuisiin geologisiin piirteisiin ja geofysikaalisiin ja geokemiallisiin indikaatioihin. Seuraavat metallit määrittävät vyöhykkeitä: Ag, Au, Be, Co, Cr, Cu, Fe, Li, Mn, Mo, Nb, Ni, Pb, Pd, Pt, Rh, REE, Sc, Sn, Ta, Ti, U, V, W, Y, Zn ja Zr. Kaikkiaan Fennoskandian alueella on 168 metallogeenista vyöhykettä: 47 Suomessa, 40 Norjassa, 40 Venäjällä ja 51 Ruotsissa. Vyöhykkeistä 24 ylittää valtioiden välisen rajan. Huomautus. 24.2.2022 alkaen tiedot Venäjän osalta on poistettu toistaiseksi.
-
Fennoskandian kilven mineraaliesiintymät
Fennoskandian kilven mineraaliesiintymät osoittaa kaikki metalli- ja teollisuusmineraalikaivokset sekä mineraaliesiintymät Fennoskandiassa (Pohjoismaat ja Luoteis-Venäjä). Aineistossa on yli 1700 metallimalmiesiintymää ja lähes 600 teollisuusmineraaliesiintymää. Tuotannossa olevia metallimalmikaivoksia on 66 ja teollisuusmineraalikaivoksia 109. Aineistossa on myös tiedot suljetuista ja historiallisista kaivoksista sekä hyödyntämättömistä esiintymistä. Tuote sisältää myös alkuperäiset tietokannat MS Access ja MS Excel formaateissa. Huomautus. 24.2.2022 alkaen tiedot Venäjän osalta on poistettu toistaiseksi.
-
Geofysiikan opetusmateriaali
Geofysiikan opetusmateriaali sisältää GTK:n keräämiä Kevitsan mineraaliesiintymän kartoitukseen liitttyviä kairaustietoja ja geofysiikan aineistoja sekä Ilola-Kukkolanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen yhteydessä kerättyjä tutkimusaineistoja (kairaustieto, maatutka, rakeisuusanalyysi, vedenpinnan korkeushavainnot ja painovoima). Tuote on tarkoitettu opetuskäyttöön.
-
Geofysikaaliset matalalentokartat 1:20 000
GTK on tehnyt geofysikaalista matalalentomittauskartoitusta vuosina 1972-2007. Lentokorkeutena on ollut 30-40 metriä, lentolinjojen väli 200 metriä ja mittauspisteiden väli 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily. Magneettisissa mittauksissa mitataan maan magneettikentän voimakkuutta (magneettivuon tiheyttä) ja mittaustuloksena saatava suure on kokonais- eli totaalimagneettikentän voimakkuus. Sähkömagneettisilla mittauksilla saadaan tieto maankamaran sähköisistä ominaisuuksista. Mittaus-suureina saadaan reaali- ja imaginaarikomponentti. Mittaussuureista on myös laskettu näennäinen ominaisvastus puoliavaruusmallia käyttäen. Aeroradiometrisillä mittauksilla mitataan maankamarasta emittoituvaa gammasäteilyä. Luonnossa esiintyy noin 50 eri radioaktiivista alkuainetta ja isotooppia, joista mittauksissa rekisteröidään uraanin (U238), toriumin (Th232) ja kaliumin (K40) aiheuttamaa gammasäteilyä.
-
Geokemialliset provinssit
Geokemialliset taustapitoisuusprovinssit on määritetty alueellisten kohonneiden taustapitoisuusarvojen perusteella. Valtakunnallista geokemiallista aineistoa on käytetty Suomen jakamiseksi geokemiallisiin provinsseihin. Useiden metallien (Co, Cr, Cu, Ni, V ja Zn) anomaalisia pitoisuuksia käytettiin seitsemän metalliprovinssin alueelliseksi määrittämiseksi. Arseenin pitoisuudet eivät noudattaneet samaa alueellista jakaumaa, joten on määritetty erikseen neljä arseeniprovinssia.
-
Geokemiallisten taustapitoisuuksien tunnusluvut
Geokemiallisesta valtakunnallisesta tietokannasta tuotetaan tunnuslukutaulukkoja. Tunnuslukutaulukot tuotetaan Taustapitoisuudet-karttapalvelussa, jossa määritetään haluttu tarkasteltava alue sekä näytteiden maalaji. Taulukoissa esitetään useiden alkuaineiden ja joidenkin haitallisten yhdisteiden keskilukuja, jakaumaa kuvaavia prosenttipisteitä, valtioneuvon asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot sekä taustapitoisuuksista laskettu suurin suositeltu taustapitoisuusarvo.
-
Geoterminen energiapotentiaali: 300 m geoenergiapotentiaali
Aineisto Suomen 300 m geoenergiapotentiaalista koostuu kahdesta rasterimuotoisesta kartasta, jotka sisältävät laskennalliset arviot (1) varastoituneen lämpöenergian määrästä [GWh] ja (2) jatkuvasti uusiutuvasta lämmöntuottotehosta [W], kun kyseessä on 300 m syvä energiakaivo. Ne osoittavat geoenergiapotentiaalin aluekohtaisen saatavuuden ja vaihtelun.
-
Geoterminen energiapotentiaali: pohjaveden energiapotentiaali
Aineisto osoittaa kultakin kaavoitetulta pohjavesialueelta kestävästi hyödynnettävissä olevan lämmitystehon ja sen vaihtelun Suomessa. Aineisto on laadittu perustuen Suomen matalapohjavesien vuosien 2000-2017 keskilämpötiloihin ja kaavoitettujen pohjavesialueiden antoisuusarvioon. Lisäksi aineistossa on mukana entisiä pistemäisiä pohjavesialueita, joilta on olemassa arvio muodostuvan pohjaveden määrästä.
-
Geoterminen energiapotentiaali: syvä geoterminen energiapotentiaali
Syvä geoterminen energiapotentiaali kuvaa Suomen kallioperään sitoutuneen lämpöenergian teoreettista määrää siitä syvyydestä lähtien, jossa kallioperässä saavutetaan 70 °C lämpötila aina kymmenen kilometrin syvyyteen saakka. Kallioperässä olevan teoreettisen lämpöenergian määrä on näin ollen laskettu kuudelle eri syvyysvälille: 4-5 km, 5-6 km, 6-7 km, 7-8 km, 8-9 km ja 9-10 km. Aineisto koostuu kuudesta rasterimuotoisesta kartasta, jotka esittävät kallioperään sitoutuneen lämpöenergian määrää terawattitunteina eri syvyysväleillä. Karttojen avulla voidaan tarkastella lämpöenergian määrän alueellista vaihtelua Suomessa. Lisäksi tuotettiin rasterimuotoinen syvyyskartta, joka esittää sadan celsiusasteen lämpötilan esiintymissyvyyden alueellista vaihtelua Suomen kallioperässä.
-
Happamat sulfaattimaat 1:250 000
Happamat sulfaattimaat 1:250 000 -tietotuotteessa kuvataan happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys karttapohjalla luokiteltuna neljään luokkaa; Suuri, Kohtalainen, Pieni ja Hyvin pieni. Kartat perustuvat maastotutkimuksiin, laboratorioanalyysien tuloksiin ja mm. aerogeofysiikan aineiston ja maaperäkarttojen tulkintaan. Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen havaintopisteillä esitetään sulfaattimaiden esiintyminen sekä sulfidikerroksen esiintymissyvyys maanpinnasta. Havaintopisteitä on kahta eri tyyppiä: tutkimuspisteet ja kartoituspisteet. Tutkimuspisteiltä on tehty yksityiskohtaisempi kuvaus ja niihin on linkitetty havaintotiedot sisältävä pistekortti. Pistekortin hyperlinkki on mukana myös havaintopisteen filegeodatabase-tasossa. 1:1 000 000 happamien sulfaattimaiden ennakkotulkintakartalla esitetään kvantitatiivisen monimuuttujamallinnuksen avulla tehty tulkinta happamien sulfaattimaiden esiintymisalueista Suomessa.
-
Happamien sulfaattimaiden 1:250 000 pistekortit
Happamien sulfaattimaiden 1:250 000 pistekorteissa esitetään sulfaattimaiden kartoituksessa tehtyjen kairausten havaintotiedot sekä maaperänäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tulokset. Havaintotietoja ovat maalajit ja kerrosjärjestys, valokuvat sekä maaprofiilin pH-arvot. Laboratorioanalyyseistä esitetään näytteiden pH-inkubaatiotulokset ja kokonaisrikkipitoisuudet. Tutkimuspisteet soveltuvat käytettäväksi, yhdessä karttojen kanssa, yleismittakaavaisessa maankäytön suunnittelussa
-
Harjurakennemallinnus
Harjurakennemallinnus -aineisto sisältää interpoloituja pintamalleja (kallionpinnan ja pohjavedenpinnan korkeustasot, maanpinnankorkeusmalli) sekä em. pintamallien avulla laskettuja paksuustasoja (pohjavesivyöhykkeen paksuus, pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus ja maaperän kokonaispaksuus). Harjurakennemallinnuksia on tehty luokitelluilla pohjavesialueilla 1990-luvulta alkaen yhteistyöprojekteissa. Aineisto soveltuu yleistasoiseen suunnitteluun esim. maankäytön suunnittelun ja pohjaveden suojelun tausta-aineistoksi.
-
INSPIRE GE Geologia / Geomorfologia (Maaperä 1:1 000 000)
Tietotuote sisältää vektorimuodossa tiedon Suomen maaperästä luokiteltuna INSPIRE-direktiivin ja sen geologia - sovellusskeeman tietotuotemäärittelyn mukaisesti GML-formaatissa. Tietotuote pohjautuu Maaperä 1:1 000 000 -aineistoon. Abstrakti supertyyppi geomorfologia koostuu kahdesta geomorfologia teemasta; antropogeeninen geomorfologia (AnthropogenicGeomorphologicFeature) ja geomorfologia (NaturalGeomorphologicFeature). Maaperä 1:1000 000 on geologisen syntyprosessin mukaisia kerrostumia tai muodostumia ja ne eivät sovi ao. antropogeeniseen luokitteluun. Tästä johtuen tuotteesta puuttuu antropogeeninen geomorfologia -tieto. Tietotuotteeseen tehtävät muutokset sisältöön sekä rakenteeseen ovat vielä mahdollisia, koska tietotuotteen ensimmäistä versiota 1.0 edelleen kehitetään vuoden 2020 aikana.
-
INSPIRE GE Geologia / Geomorfologia (Maaperä 1:20 000 / 1:50 000)
Tietotuote sisältää vektorimuodossa tiedon Suomen maaperästä luokiteltuna INSPIRE-direktiivin ja sen geologia - sovellusskeeman tietotuotemäärittelyn mukaisesti GML-formaatissa.Tietotuote pohjautuu Maaperä 1:20 000/1:50 000 -aineistoon. Abstrakti supertyyppi geomorfologia koostuu kahdesta geomorfologia teemasta; antropogeeninen geomorfologia (AnthropogenicGeomorphologicFeature) ja geomorfologia (NaturalGeomorphologicFeature). Tietotuotteeseen tehtävät muutokset sisältöön sekä rakenteeseen ovat vielä mahdollisia, koska tietotuotteen ensimmäistä versiota 1.0 edelleen kehitetään vuoden 2020 aikana.
-
INSPIRE GE Geologia Kairaus
Tietotuote sisältää vektorimuodossa tiedon Suomen kallioperäkairauksista INSPIRE-direktiivin ja sen geologia-sovellusskeeman tietotuotemäärittelyn mukaisesti gml-formaatissa. Tietotuote pohjautuu GTK:n kallioperäkairausaineistoon (KP.Drilling_target ja KP.DFDS_C_Lithology). Aineistot ovat pisteaineistoja. Kairausten loggaustieto on maksullista, joten sitä tietoa ei ole sisällytetty tuotteeseen. Osin kairausaineistot eivät ole yhteismitallisia ja aineistojen laatutieto on puutteellista. Tällaista aineistoa ei ole hyödynnetty tässä yhteydessä ollenkaan. Tietotuotteeseen tehtävät muutokset sisältöön sekä rakenteeseen ovat vielä mahdollisia, koska tietotuotteen ensimmäistä versiota 1.0 edelleen kehitetään vuoden 2020 aikana.
-
Jäätikkösyntyiset maaperämuodostumat
Jäätikkösyntyiset maaperämuodostumat -tietoaineistossa esitetään Suomen jäätikkösyntyiset muodostumat. Muodostumat aineisto sisältää mm. harjut, deltat, sauma- ja reunamuodostumat, drumliinit, flutingit, poikittaiset moreenimuodostumat, kumpumoreenit, rantakerrostumat sekä kulutusmuodoista kaarialtaat ja eroosiolaaksot. Luokittelu perustuu pääasiassa geomorfologiaan ja muodostumien geologiset syntyprosessit on otettu luokittelussa huomioon. Tietokannan aineistoa on tuotettu vuodesta 2015 alkaen ja se tarkentuu jatkuvasti uuden, meneillään olevan tiedonkeruuprosessin myötä. Tietokanta-aineisto perustuu tulkintaan ja olemassa olevaan tietoon.
-
Kaivokset
Kaivokset –tuote sisältää kaikki Suomen toiminnassa olevat, suljetut ja historialliset kaivokset mukaan lukien myös kehitteillä olevat kaivokset. All mines –tasolla kaivokset on luokiteltu tärkeimmän tuotteen ja kaivoksen statuksen mukaan. Kaivokset on myös luokiteltu eri tasoille esiintymän tyypin mukaan: metalli- ja teollisuusmineraalikaivokset. Symbolien tyyli ja koko määräytyy kaivoksen päätuotteen, kaivosstatuksen ja esiintymän kokoluokan mukaan. Kaivokset –tuote on otos GTK:n Mineraaliesiintymätietokannasta ja se sisältää seuraavat tiedot: kaivoksen nimi ja vaihtoehtoiset nimet, koordinaatit, kaivoksen status, kaivoksen nykyinen omistaja, kaivostoiminnan aloitus- ja lopetusvuodet, toiminta-aika, päätuote, esiintymän kokoluokka, kokonaistuotanto, louhitun malmin ja sivukiven määrä, kaikki esiintymässä esiintyvät mineraaliset raaka-aineet sekä uusin mineraalivaranto/vara-arvio.
-
Kaivovesien laatu
Kaivovesien laatu -aineisto pohjautuu koko Suomen kattavaan ”Tuhat kaivoa” ja ”500 kaivoa” -projektien mittaus- ja analyysituloksiin pohjavedestä. Näytteet on otettu kallioperän porakaivoista, maaperän kaivoista (kuilukaivo, lähdekaivo, maaputkikaivo) ja lähteistä kesällä 1999 (Tuhat kaivoa) ja vuonna 2000-2001 (500 kaivoa). Ladattavassa aineistossa on tilastollisia tunnuslukuja maaperän ja kallioperän kaivovesien pitoisuuksista ja ominaisuuksista erikseen ilman paikkatietoa. Pohjavesiaineisto on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen perusteella luottamuksellista aineistoa, mikä rajoittaa aineiston käyttöä, jakelua ja julkaisua. Pohjavesiaineistoja käytettäessä yksityiskäytössä olevan kaivon tai lähteen tarkka sijainti ei saa olla tunnistettavissa ja siksi aineistolla on mittakaavarajoitus sekä sijaintitieto on yleistetty Lähde-palvelussa.
-
Kalliogeokemia
Kalliogeokemian aineisto sisältää 57 alkuaineen usealla eri menetelmällä mitatut kokonais- ja osittaispitoisuudet Suomen kallioperässä. Aineisto kattaa koko Suomen ja koostuu geologikairalla otetuista 6544 näytteestä. Näytetiheys vaihtelee välillä 1 näyte/30 km2 – 1 näyte/120 km2. Kemiallisten pitoisuuksien lisäksi aineisto sisältää tiedon analyysitulosten luotettavuudesta, paikkatiedon ja useita geologisia määreitä jokaiselle näytteelle. ZIP-tiedosto sisältää geokemian aineiston ESRI File Geodatabase- ja MS Excel 2003 -muodossa sekä aineiston yksityiskohtaisen kuvauksen PDF-tiedostona.
-
Kalliokiviaines
Kalliokiviaines antaa tietoja rakentamisessa hyödyntämiskelpoisten kallioesiintymien sijainnista, ainesmääristä ja käyttökohteenmukaisesta laadusta sekä varantojen riittävyydestä yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Aineiston käyttömittakaava on 1:20 000 - 1:50 000. Tuote sisältää aluetason kalliokiviaines_soveltuvuus ja pistetason kalliokiviaines_testitulos.
-
Kallionpinnan korkeustaso 1:1 000 000
Aineisto antaa yleiskuvan Suomen kallioperän korkeustasosta. Aineisto perustuu havaintoihin kallionpinnan tasosta, jonka korkeusvaihtelun tiedetään Suomen oloissa olevan huomattavan suurta pienen alueen sisälläkin. Aineisto perustuu GTK:n Maapeitepaksuus 1:1 000 000 - aineistoon, Maanmittauslaitoksen 200 m x 200 m korkeusmalliin sekä GTK:n harjurakenneprojekteissa mallinnettuihin kallioperän paikallisiin korkeusmalleihin. Aineiston ruutukoko on 250 metriä. Kallioperän korkeusmalli on luonteeltaan pieneen mittakaavaan yleistettyä ja interpoloitua tietoa, eikä sitä ole tarkoitettu kohteelliseen tarkasteluun.
-
Kallionpinnan painovoimatulkinta
Aineisto koostuu painovoimamittaustulkintojen tuloksena saaduista kalliopinnan tasoista. Tulkinnat on tehty pääasiassa pohjavesialueiden rakenteen selvitystä varten, mutta myös muihin maa- ja kallioperän tutkimuksiin. Tulkinnan tarkkuus riippuu maapeitteen paksuudesta ja käytetystä mittauspistevälistä. Tulkinnassa käytetään yleensä oletettuja tiheyksiä maa-ainekselle ja alla olevalle kallioperälle.
-
Kallioperä 1:1 000 000
Kallioperä 1:1 000 000 on yhtenäinen koko Suomen kattava aineisto, joka on tehty 1:200 000 mittakaavaista kallioperän paikkatietoaineistoa yleistämällä. Aineisto koostuu kivilajeja ja yksikköjaon sisältävästä aluetasosta, juonista, siirroksista sekä geofysikaalisista ja rakenteellisista muotoviivoista. Aluetaso sisältää kivilajit ja kivilajiassosiaatiot, kivilajiluokitukset, Suomen kallioperän yksikkötietojärjestelmän (Finstrati) mukaiset stratifrafiset yksiköt muodostuma- tai litodeemitasolta ylöspäin sekä geologiset aikakausitiedot. Myös tulkinnat orogeniavaiheesta sekä kansainvälisten (CGI) ja GTK:n luokittelujen mukaiset, tektoniseen synty-ympäristöön liittyvät tulkinnat on lisätty. Viivatasoilla on omat hierarkkiset luokituksensa. Rakenneviivataso on tulkittu uudelleen ja se on tarkempi kuin 1:1 000 000. Tuote sisältää suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen kuvaustekniikan.
-
Kallioperä 1:100 000
1:100 000 -mittakaavainen kallioperäkartta-aineisto sisältää Geologian tutkimuskeskuksen vuosina 1948–2007 mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksen, yhteiskunnan kiviaineshuollon ja tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin tuottamaa aineistoa. Tämä aineisto sisältää kivilajitiedot aluerajauksina, kallioperähavainto- ja kairauspisteet sekä olennaiset tektoniset havainnot, litologiset primäärirakenteet, malmimineraalit ja metamorfiset indeksimineraalit. Joidenkin 1:100 000 karttalehtien alueelta esitetään kivilajitietojen lisäksi myös stratigrafia. Valtaosaan karttalehtiä liittyy myös selityskirja.
-
Kallioperä 1:200 000
Kallioperä 1:200 000 on yhtenäinen koko Suomen kattava aineisto, joka on tehty Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa yleistämällä. Aineisto koostuu kivilaji/yksikköpolygonitasosta ja viivamaisista tasoista, joissa esitetään siirrosrakenteet, poimurakenteet, muotoviivat, mustaliuskeet ja juoniparvet. Kantaan kuuluu myös aluetasona esitettävä lähtöaineistoindeksi ja aineiston laatuluokitus. Kivilaji/yksikköpolygonitaso sisältää ominaisuustietona Suomen kallioperän yksikkötietojärjestelmän (Finstrati) mukaiset yksikkökoodit, aikakausitiedot sekä litologiset koodit. Viivatasoilla on omat hierarkiset luokituksensa. Aineisto sisältää myös litotektoniset ja tektonostratigrafiset yksiköt.
-
Kallioperä 1:5 000 000
Suomen kallioperän 1:5 000 000 aineisto valmistui vuonna 1998 yleistettynä esityksenä Suomen kallioperäkartta - Berggrundskarta över Finland - Bedrock map of Finland 1:1 000 000 aineistosta. Se kuvaa Suomen kallioperän kivilajit ikäryhmissä. Kartta-aineisto sisältää myös alkalikivet ja karbonatiitit. Erillisinä tiedostoina ovat siirrosrakenteet, juonet, meteoriitti-iskemät sekä kimberliittialueet. Aineistoon liittyvää selitettä päivitettiin vuonna 2008. Tuote sisältää suomen- ja englanninkielisen kuvaustekniikan.
-
Kallioperä 1:5 000 000 / 1:10 000 000
Kallioperä 1:5 000 000 / 1:10 000 000 (5M/10M) on yhtenäinen koko Suomen kattava kallioperäkartta-aineisto, joka on tehty Kallioperä 1:1 000 000 paikkatietoaineistoa yleistämällä. Aineisto on ETRS-TM35FIN -koordinaatistossa. Aineisto koostuu kivilajit ja ylätason stratigrafiset yksiköt sisältävästä aluetasosta sekä viivatasoista, joissa esitetään juonia ja siirroksia. Sisältöä ja prosessointia on kuvattu tätä tiivistelmää tarkemmin Mikkola (2017 <http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/50_2017.pdf>) raportissa. Aineisto sisältää tietoa ikäryhmästä ja Finstratin mukaisista yksiköistä (5M mittakaavassa) sekä luokittelusta yleistetyllä 1M kallioperäkartalla (Mikkola 2017). 5M ja 10M mittakaavoja varten luotiin oma geologinen jaottelunsa.
-
Kallioperä mittakaavaton
Kallioperä mittakaavaton sisältää tarkimman aineiston koko Suomen alueelta, joka koostuu kivilaji/yksikköaluetasoista ja viivamaisista tasoista, joissa esitetään siirroksia, muotoviivoja ja juonia sekä aluetasona esitettävä lähtöaineistoindeksi ja aineiston laatuluokitus. Aineiston kivilaji- ja juoniviivatasot sisältävät tiedon Suomen kallioperän (Finstrati) yksikkötietojärjestelmän mukaisesta luokittelusta. Rakennegeologiset tasot sisältävät Suomen kallioperän rakennetietokannan (Finstruct) mukaisen luokittelun.
-
Kallioperähavainnot
Kallioperän paljastumahavaintokanta sisältää paikkatiedot yli 650 000 kalliopaljastumasta. Kartoitusaineistoa on tuotettu Geologian tutkimuskeskuksen sekä Outokumpu Oy: kallioperä- ja raaka-ainekartoituksen yhteydessä 1900-luvun alusta lähtien. Ladattava maksuton tuote sisältää vain perustiedot, maksullisen aineiston (mittaustietoa, analyysejä) tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Kallioperähavaintotiedot
Kallioperähavaintotiedot sisältää Geologian tutkimuskeskuksen ja Outokummun keräämät paljastumahavaintojen tiedot koko Suomen alueelta. Yleisimmät havainnoidut tiedot ovat paljastuman kivilajit ja niiden paljoussuhteet, kivessä esiintyvät rakenteet sekä tektoniset mittaukset. Eri lähteistä tulleet havainnot eivät ole yhteismitallisia ja havaintojen laatutieto on osin puutteellista. Tuote ei sisällä kallioperähavaintoihin liittyviä analyysejä, petrofysiikan laboratoriomittauksia eikä paljastumahavaintojen eikä kivilajien kuvauksia. Petrofysiikan laboratoriomittausten ja geokemian analyysitulosten tietoja sekä kallioperähavaintoihin liittyviä kuvauksia voi ostaa räätälöidysti aluerajauksella, tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Kallioperäkairaukset
Kallioperän syväkairaukset sisältää paikkatiedot yli 30 000 syväkairausreikään. Kairausaineistoa on tuotettu pääasiassa Geologian tutkimuskeskuksen ja Outokumpu Oy:n kallioperä- ja raaka-ainekartoituksen yhteydessä 1920-luvulta lähtien. Ladattava maksuton tuote sisältää vain perustiedot, maksullisen aineiston (mittaustietoa, loggauksia, analyysejä) tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Kallioperän heikkousvyöhykkeet
Kallioperän heikkousvyöhykkeet on tulkinta pääkaupunkiseudun kallioperän lineaarisista rikkonaisista rakenteista mittakaavassa 1:50 000. Heikkousvyöhykkeet on luokiteltu rakennettavuuden mukaan. Rakennettavuusluokka on eri aineistoista johdettu tulkinta ja kuvaa vyöhykkeellä mahdollisesti esiintyviä rakennettavuuteen haitallisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Attribuuttitiedoissa on myös tulkintaperusteet ja tietolähde. Osaan heikkousvyöhyketulkinnoista liittyy GTK:n kartoitushavaintopiste tai -pisteet, joiden tunnukset ovat attribuuttitiedoissa samoin kuin kyseisen havaintokohteen siirroskiven rakenne. Tunnuksella (OBSERVATION_ID / Havaintotunnus) havaintotiedot ovat löydettävissä GTK:n kallioperähavainnoista. 19.2.2020 Päivitys Versioon 2.0
-
Kallioperän isotooppiaineisto
Tuote sisältää pääasiassa GTK:ssa tehtyjä Suomen kallioperän isotooppituloksia. Iänmääritysaineistoa on kertynyt vuodesta 1964 alkaen ja näytteestä annetaan seuraavia tietoja: paikkatieto, kivilaji, analysoitu mineraali, menetelmä, ikä, sen virhe, viite julkaisuun ja kommentteja. Sm-Nd isotooppianalyysejä on tehty vuodesta 1981 lähtien ja ne liittyvät pääasiassa kallioperän synnyn selvityksiin.
-
Kallioperän lohkot
Kallioperän lohkoissa kallioperä on jaettu erilaisten geologisten ominaisuuksien perusteella eri alueisiin pääkaupunkiseudulla. Kallioperän osa-alueet eli kallioperän lohkot on rajattu rakennegeologisen tulkinnan avulla. Pohjana on maankuoren monivaiheinen deformaatiokehitys ja sen eri vaiheissa syntyneet rakenteet ja kivilajiassosiaatiot. Kallioperä on syvärakenteeltaan osittunut lohkoihin, joita rajaavat usein hierto- tai siirrosvyöhykkeet. Yhdessä lohkossa on pääsääntöisesti melko yhtenäinen kivilajijakautuma ja tektoninen rakenne. Kallioperän lohkojen rakennettavuutta kuvataan rako-ominaisuuksiin perustuvan rakennettavuusluokituksen avulla. Tietoaineistoa voidaan käyttää kalliorakentamisen eri osa-alueilla, erityisesti suunnitteluvaiheessa.
-
Kallioperän rakennetulkinta 1:100 000
Tässä aineistossa esitetään aikaan sidottua rakennetulkintaa, joka koostuu Kallioperä 1:200 000 aineiston luokitelluista siirrosviivoista. Siirrokset on luokiteltu ikäryhmiin. Aineistossa on myös tulkitut poimuakselitasot sekä vanhoista 1:100 0000 kartoista tai havaintokannoista tulkittuja liuskeisuuden muotoviivoja. Siirros- ja poimuviivat on jaoteltu viiteen ikäluokkaan. Osa siirroksista on reaktivoitunut myöhemmissä vaiheissa, jolloin niillä on useampi attribuutti. Aineiston käyttömittakaava on 1:50 000- 250 000. Raahe-Laatokka vyöhyke on valittu koealueeksi ja jatkossa aineisto laajenee valtakunnalliseksi.
-
Kansannäytteet
Kansannäyteaineisto sisältää GTK:n ja Outokumpu Oy:n keräämiä tietoja kiviharrastajien lähettämistä kallioperä- ja lohkarenäytteistä. Tietoja on tallennettu tietokantoihin vuodesta 1989 lähtien. Ennen vuotta 1989 kertyneet tiedot ovat kansannäytetoimiston arkistoissa paperikansioissa.
-
Kohdentava moreenigeokemia
Kohdentava moreenigeokemiallinen kartoitus sisältää GTK:ssa vuosina 1971-1983 linjamuotoisella näytteenotolla kerättyjen maaperänäytteiden näytetiedot sekä geokemialliset analyysit. Aineisto sisältää yhteensä noin 385 000 näytettä. Näytemateriaalina on enimmäkseen moreeni, mutta myös lajittuneita mineraalisia maalajeja, rapakalliota ja näiden sekoittuneita välimuotoja. Näytteitä kerättiin valtakunnallisesti harkinnanvaraisessa järjestyksessä 1:100 000-karttalehdittäin. Koko maata kattavaa linjamuotoista näyteverkostoa ei ehditty ottaa, kun näytteenottostrategia muuttui. Geokemiallisen tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa alkuaineiden levinneisyyttä maankamarassa.
-
Kohteellinen moreenigeokemia, GTK
Kohteellinen moreenigeokemia, GTK sisältää Geologian tutkimuskeskuksen kohteellisessa mittakaavassa suoritetun mineraalimaan näytteenoton tiedot. Aineisto on kerätty pääsääntöisesti malminetsintää tukevan geokemiallisen kartoituksen toimesta. Näytteenotto on aloitettu vuonna 1970 ja se jatkuu edelleen. Ladattava maksuton tuote sisältää vain perustiedot, maksullisen aineiston (analyysejä) tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Kohteellinen moreenigeokemia, OKU
Kohteellinen moreenigeokemia, OKU sisältää Rautaruukki Oy:n, Lapin Malmi Oy:n sekä Outokumpu Oy:n kohteellisessa mittakaavassa suoritetun mineraalimaan näytteenoton tiedot. Aineisto on kerätty pääsääntöisesti malminetsintää tukevan geokemiallisen kartoituksen toimesta. Näytteenotto on suoritettu noin vuosina 1970-1998. Ladattava maksuton tuote sisältää vain perustiedot, maksullisen aineiston (analyysejä) tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Kohteellisen lentogeofysiikan kuvat
GTK on tehnyt kohteellisia geofysikaalista lentomittauksia vuosina 2001-2008 kaikkiaan 17 eri kohteella. Lentokorkeutena on ollut 30-40 metriä ja lentolinjojen väli on ollut 50 - 100 metriä. Lentosuunta on valittu kohtisuoraan ko. kohteen geologisia rakenteita.Mittauspisteiden väli lentolinjoilla on ollut 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily.
-
Lentogeofysikaalinen magneettinen anomaliakartta
Aeromagneettisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) magneettinen anomalikartta harmaasävyesityksenä ja väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus on ollut noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla on 10-50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen magneettinen rasteriaineisto
Aeromagneettisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) magneettinen rasteriaineisto. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus on ollut noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla on 10-50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen radiometrinen kaliumkartta
Aeroradiometrisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) kaliumkartta väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen radiometrinen rasteriaineisto
Aeroradiometrisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) kalium-, torium-,uraani- ja totaalisäteily rasteriaineisto. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen radiometrinen toriumkartta
Aeroradiometrisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) toriumkartta väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen radiometrinen totaalisäteilykartta
Aeroradiometrisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) totaalisäteilykartta väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen radiometrinen uraanikartta
Aeroradiometrisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) uraanikartta väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen radiometrinen yhdistelmäkartta (kalium, torium ja uraani)
Aeroradiometrisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) kalium (punainen)- torium (vihreä) - uraani (sininen)-kartta rgb-kuvana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen sähkömagneettinen imaginäärikomponenttikartta
Aerosähkömagneettisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) imaginäärikomponenttikartta väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen sähkömagneettinen näennäinen ominaisvastuskartta
Aerosähkömagneettisesta matalalentoaineistosta laskettu näennäinnen ominaisvastus joka on interpoloitu 50m x 50m solukokoon ja esitetty väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen sähkömagneettinen rasteriaineisto
Aerosähkömagneettisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) rasteriaineisto. Aineisto sisältää imaginäärikomponentti-, reaalikomponentti- ja näennäinen ominaisvastusgridit. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen sähkömagneettinen reaalikomponenttikartta
Aerosähkömagneettisesta matalalentoaineistosta interpoloitu (solukoko 50m x 50m) reaalikomponenttikartta väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lentogeofysikaalinen sähkömagneettinen suhdekartta (reaali, imaginääri)
Aerosähkömagneettisesta matalalentoaineistosta laskettu reaali ja imaginäärikomponentin välinen suhde väripintakarttana. Aineisto perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007. Lentokorkeus oli noin 40 metriä, lentolinjojen väli pääasiassa 200 metriä, lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntauksen perusteella ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla oli noin 50 metriä.
-
Lineamentit 1:500 000
Lineamentit 1:500 000 on viivatulkinta maa- ja kallioperän viivamaisista muodostumista. Tulkinnan pääasiallisena tarkoituksena on kartoittaa potentiaaliset kallioperän hauraat rakenteet, jotka aiheuttavat sekä kallio- että maaperään viivamaisia piirteitä. Tulkinnan pohja-aineistona on käytetty laserkeilaukseen (LiDAR) perustuvaa vinovarjostettua maanpinnan korkeusmallia, merenpohjan korkeusmallia ja useaa lentogeofysikaalista rasteria. Tulkinta on tehty säädettyyn mittakaavaan 1:500 000. Tulkituista viiva-aineistoista on tehty integroitu aineisto, jossa viivat yhdistettiin eri aineistoista. Saatavilla on erikseen tulkitut aineistot ja integroitu aineisto. Aineisto on hyödynnettävissä kallioperän rakenteiden alustavaan kartoitukseen. Kallioperän rakenteet, kuten hierto- ja siirrosvyöhykkeet, vaikuttavat alueellisesti suoraan kallioperän rikkonaisuuteen.
-
Lohkarehavainnot
Lohkarehavaintoja ovat tuottaneet GTK:n omien ohjelmien (kallioperäkartoitus, malminetsintä) lisäksi aikoinaan Outokumpu Oy:n, Rautaruukki Oy:n ja Lapin Malmi Oy:n malminetsintä. Eri lähteistä tulleet aineistot eivät ole yhteismitallisia, ja aineistojen laatutieto on osin puutteellista. Lohkareisiin liittyvät analyysitulokset ja geofysikaaliset mittaustulokset ovat maksullista aineistoa.
-
Maa-aines
Maa-aines -tuote koostuu pohjavedenpinnan yläpuolisesta muodostuma- ja lajitetasosta (maa_aines_pv_yläpuoli ja maa_aines_lajite_pv_yläpuoli). Tasot sisältävät tiedot muodostumatyypistä, muodostuman pohjatasosta ja ainesmäärästä sekä maa-aineslajitteesta. Maa-ainestutkimukset kohdistuvat hiekkaan, soraan ja vähäiseltä osin moreeniin. Merkittävimmät hiekka- ja soravarat sijaitsevat jäätikköjokimuodostumissa: harjuissa, deltoissa, sandureissa ja lajittuneissa reunamuodostumissa sekä joki- ja rantakerrostumissa. Esiintymän minimipinta-ala on 2 ha ja pohjavedenpinnan yläpuolella olevan kerroksen minimipaksuus on 1,5 metriä.
-
Maapeitepaksuus 1:1 000 000
Maapeitepaksuudella tarkoitetaan kallioperää peittävän irtomaapeitteen paksuutta. Maapeitepaksuus 1: 1 000 000 - aineistossa olemassa oleva maapeitepaksuustieto esitetään luokiteltuna aluemaisena tietona. Aineisto on luokiteltu viiteen luokkaan < 1m, < 10 m, <30 m, < 50 m ja > 50m. Maapeitepaksuustiedon lähtökohtana on ollut tarve Suomen geoenergiapotentiaalin määrittämiseksi. Maapeitepaksuustieto pohjautuu Maaperä 1:1 000 000 kartta-aineiston tulkintaan. Tulkintaa on tarkennettu geologisissa, geofysikaalisissa ja geoteknisissä tutkimuksissa saaduilla pistemäisillä tai viivamaisilla tiedoilla kallionpinnan tasosta. Aineisto on tarkoitettu antamaan yleiskuva Suomen maaperän paksuuden alueellisesta vaihtelusta. Sitä ei ole tarkoitettu kohteelliseen tarkasteluun. Aineiston pääkäyttötarkoitus on ohjata tarkemman mittakaavan tutkimuksia ja selvityksiä.
-
Maaperä 1:1 000 000
Maaperä 1:1 000 000 esittää maaperää syntytavan mukaan luokiteltuina geologisina kerrostumina. Kerrostumaluokkina kuvataan kallioperän paljastumia, syntytavaltaan erilaisia maaperäkerrostumia ja –muodostumia. Maalajikuvion minimikoko on yleensä 1 km². Kuviolla on esitetty alueen yleisin kerrostumatyyppi. Paikoin on otettu huomioon maaperän kannalta merkittävät neliökilometriä pienemmätkin kerrostumat. Ohjeellinen kuvion kapein kohta oli 0,5 km ja tärkeissä tapauksissa esim. harjuilla 0,3 km. Poikkeuksena pienien harjujen kokoa on liioiteltu. Tuote sisältää suomen- ja englanninkielisen kuvaustekniikan.
-
Maaperä 1:100 000
Maaperä 1:100 000 esittää yleistäen maaperää osin geologisina jäätikköjoki- ja moreenimuodostumina, tuuli-, joki- ja rantakerrostumina sekä maalajialueina noin yhden metrin syvyydessä. Lisäksi on kuvattu kalliomaa-alueet, joiden pinnalla on alle metrin paksuinen maapeite. Maalajien laaja-alaisia peittäviä pintakerroksia on kuvattu päällemerkinnöillä. Peittävien maalajien paksuus oli 0,5-0,9 m, lukuun ottamatta turvekerrostumia, joissa se oli 0,3-0,5 m. Kartoituksen havainnoinnin ja kuvioiden paikkatarkkuus oli aina sidoksissa maastotyössä käytettävän aineiston tarkkuuteen. Vektorimuotoiset 1:100 000 maaperäkarttalehdet Etelä-Suomen alueelta täydentävät 1:20 000 maaperäkartoitukseen jääneitä kartoittamattomia alueita.
-
Maaperä 1:20 000 / 1:50 000
Maaperä 1:20 000 / 1:50 000 sisältää maankäytön suunnitteluun, maankamaran raaka-aineiden tutkimukseen ja inventointiin, ympäristönhoitoon ja tieteelliseen tutkimukseen tuotettua aineistoa. Aineisto kattaa Suomen pinta-alasta noin 37 %. Kartoitusmittakaava on pääsääntöisesti ollut 1:10 000. Aineistossa on esitetty pohjamaana 1 metrin syvyydessä oleva maalaji (muokattu RT-luokitus). Pohjamaakuvion minimikoko on yleensä 2 hehtaaria; poikkeuksena saaret, suo- ja peltosaarekkeet sekä geologisesti merkittävät kohteet. Pohjamaan päällä oleva 0,4 - 0,9 metrin paksuinen maakerros on kuvattu pintamaana. Pintamaan minimikuviokoko on yleensä 4 hehtaaria. Maalajien lisäksi aineistossa kuvataan eri tavoin syntyneitä geologisia maaperämuodostumia, kuten harjuja ja kumpumoreeneja. Muita kartoituskohteita, esimerkiksi dyynit ja muinaisrannat on esitetty viivamaisina tietoina.
-
Maaperä 1:200 000 (maalajit)
Maaperä 1:200 000 (maalajit) sisältää vuosien 2002-2009 aikana tuotettua aineistoa koko Suomen alueelta. Kartoitusmittakaava on ollut 1:50 000 – 1:200 000. Keskimittakaavaisen aineiston muodostamiseeen on käytetty yleistettyä 1:20 000, 1:50 000 ja 1:100 000 maaperän peruskarttaa, ja 1:200 000 mittakaavaista uustuotantoa, joka perustuu tulkintaan ja maastokartoitukseen. Maalajikuvion minimikoko on yleensä noin 6 ha. Peittävä turvekerrostuma on kuvattu / luokiteltu uustuotannossa soistumana (0-0,3 m turvetta), ohuena turpeena (0,3 – 0,6 m turvetta) ja paksuna turpeena (yli 0,6 m turvetta). Suot, soistumat, kivikot ja avokalliot on lisätty uustuotantoon Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vastaavista kuvioista yleistämällä. Tuote sisältää suomen- ja englanninkielisen kuvaustekniikan.
-
Maaperän kerrostiedot
Maaperän kerrostiedot pohjautuu maaperähavaintoaineiston tietokantaan. Maaperän kerrostiedot - tuotteeseen on koottu havaintokohteen yleistiedot, maaperän kerrosjärjestystulkinta/maakerrostiedot ja maakerrosten rajapinnat kairausten, luotausten, koekuoppien, leikkausten ja piikityspisteiden osalta. Aineisto koostuu piikittämällä tehdystä pintamaahavainnosta (mp_pintamaahavainto) ja kairausten, koekuoppien ja leikkausten kerroshavaintotiedosta (mp_havaintotieto). Erillisinä tasoina ovat valokuvat (mp_valokuva) ja havaintolomakkeet (mp_havaintolomake). Kallionpinnan taso (mp_kallionpinnan_taso) sisältää eri maaperätutkimusmenetelmin saadun kalliopinnan korkeus/syvyys (m mpy / m) tiedon tulkittuna, mitattuna tai arvioituna.
-
Maaperän rakennettavuus
Maaperän rakennettavuusominaisuustulkinta muodostetaan maaperätietojen, pehmeikköjen arvioitujen paksuuksien sekä korkeusaineistosta muodostetun rinnekaltevuusmallin avulla. Maaperän rakennettavuusluokitukset ja aineistojen luokitusprosessit vaihtelevat riippuen prosessointihistoriasta. Rakennettavuusluokitus pohjautuu VTT:n laatimaan luokitukseen, joka on esitetty Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeissa. Maaperän rakennettavuusominaisuudet ovat kaikilla alueilla vain suuntaa-antavia.
-
Maaperän taustapitoisuudet
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnista on luonut tarpeen luotettavalle ja helppokäyttöiselle tiedolle maaperän geokemiallisista taustapitoisuuksista. Asetuksen mukaan taustapitoisuudet, luonnollinen geologinen tausta sekä antropogeeninen toiminta on otettava huomioon arvioitaessa maaperän saastumisprosessia. Geokemiallisten taustapitoisuuksien arvioimiseksi on koottu useiden hankkeiden keräämistä tiedoista tietokanta, joka sisältää yli 86000 näytepisteen geokemiallisia pitoisuustietoja. Tiedot on tallennettu kansalliseen geokemialliseen tietokantaan, josta tietoja on saatavilla Taustapitoisuudet-karttapalvelun kautta.
-
Maastogeofysiikan mittausalueet, GTK
Maastogeofysiikan mittausalueet gtk sisältää GTK:n maastogeofysiikan mittausalueet polygoneina menetelmittäin. Tuote sisältää sekä hajaprofiilit että systemaattiset mittaukset. Mittauksia on tehty lähinnä malminetsinnän tarpeisiin. Ladattava maksuton tuote sisältää vain perustiedot, maksullisen aineiston (mittaustietoa) tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Maastogeofysiikan mittausalueet, OKU
Maastogeofysiikan mittausalueet oku sisältää Outokumpu Mining Oy:n luovuttamat maastogeofysiikan mittausalueet polygoneina menetelmittäin. Tuote sisältää sekä hajaprofiilit että systemaattiset mittaukset. Mittauksia on tehty lähinnä malminetsinnän tarpeisiin. Ladattava maksuton tuote sisältää vain perustiedot, maksullisen aineiston (mittaustietoa) tiedustelu geodata@gtk.fi.
-
Magneettinen korkealentoaineisto
Sisältää 1 km x 1 km aeromagneettisen anomaliaverkoston, joka on tuotettu GTK:ssa vuosina 1951-1972 ensimmäisen kansallisen aeromagneettisen tutkimusohjelman puitteissa. Anomalia arvot on muutettu absoluuttisiksi arvoiksi IGRF-1965.0 ja absoluuttisiksi magneettisiksi anomalia-arvoiksi DGRF-65 (Definite International Geomagnetic Reference Field 1965) mukaan.
-
Merenpohjan geologinen poikkileikkaus
Merenpohjan geologisen poikkileikkausaineiston käyttö on luvanvaraista. Lupaviranomaisena toimii Puolustusvoimien Pääesikunta. Luvan saamiseksi on otettava yhteyttä Puolustusvoimien Pääesikuntaan (Pääesikunta, Fabianinkatu 2, PL 919, 00131 Helsinki). Merenpohjan geologinen poikkileikkaus on taulukkomuotoinen esitys tulkitusta merenpohjan luotausprofiilista. Taulukossa on paikkatieto (X ,Y) ja syvyys (Z) merenpohjaan ja kunkin tulkitun maalajin yläpintaan. Koordinaatit ja syvyydet on esitetty metreinä. Tietoja voidaan taulukoida tulkitulta luotauslinjalta halutussa tiheydessä, esim. 1 m:n tai 20 m:n välein.
-
Merenpohjan kovat ja pehmeät alueet 1:250 000
Merenpohjan kovat ja pehmeät alueet 1:250 000 -aineisto täydentää Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuottamaa merenpohjan maalajiaineistoa alueille, joista ei ole varsinaista kartoitustietoa saatavilla. Aineisto käsittää kaksi luokkaa, kovat ja pehmeät pohjat. Koviin pohjiin luokittuvat maalajit sorasta lohkareisiin sekä kalliopaljastumat ja pehmeisiin pohjiin maalajit liejusta hiekkaan. Malli perustuu GTK:n merigeologiseen kartoitustietoon, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Metsähallituksen maalajihavaintoihin sekä Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) tuottamiin ympäristömuuttuja-aineistoihin, erityisesti syvyys- ja pohjan avoimuus -malleihin. Aineisto on tarkimmillaan mittakaavassa 1:250 000 ja alle 0.3 km² kokoiset alueet on poistettu. Lopullisesta aineistosta on poistettu suoja-alueille osuva maalajitieto.
-
Merenpohjan luotauslinjat
Merenpohjan luotauslinjat -tuotteeseen on koottu tiedot merialueiden luotauksista 1960-luvulta lähtien. Aineisto sisältää paikkatiedot ja kuhunkin luotauslinjaan liittyvää metatietoa perustuen Geologian tutkimuskeskuksen tuottamaan merenpohjan geologiseen aineistoon.
-
Merenpohjan maalajit 1:1 000 000
Aineisto kuuluu EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology EU-hankkeessa tuotettuun Euroopan merialueet kattavaan merenpohjan aineistokokonaisuuteen. Hankkeessa kootaan ja harmonisoidaan geologista aineistoa Euroopan merialueilta päätöksenteon ja laajamittaisen aluesuunnittelun tueksi. Aineisto Suomen merialueilta perustuu Geologian tutkimuskeskuksen 1:20 000 merenpohjan geologiseen aineistoon. Aineisto on harmonisoitu viiteen FOLK:n maalajiluokkaan (savi + siltti (mud), hiekkaiset savet, saviset hiekat, karkearakeiset sedimentit; sekasedimentti) ja kallioon. Se kuvastaa maalajeja merenpohjan pinnasta 30 cm syvyydelle asti. GTK:n tuottama alkuperäinen aineisto on yleistetty 1:1 000 000 mittakaavaan. Aineistosta on poistettu 4 km2 pienemmät alueet.
-
Merenpohjan maalajit 1:1 000 000 – Eurooppa
Merenpohjan maalajit 1: 1 000 000 -tuote kuuluu EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology EU- hankkeessa tuotettuun Euroopan merialueet kattavaan merenpohjan aineistokokonaisuuteen. EMODnet -hankkeessa kootaan ja harmonisoidaan aineistoa Euroopan merialueilta sekä parannetaan merellisen tiedon saatavuutta. Kyseinen aineisto sisältää merenpohjan maalajit mittakaavassa 1:1 000 000. Kansalliset maalajiaineistot on harmonisoitu EMODnet yhteensopiviksi käyttäen FOLK:n maalajikolmiosta johdettua hierarkiaa sisältäen 16, 7 tai 5 maalajiluokkaa. Aineisto kuvastaa maalajeja merenpohjan pinnasta 30 cm syvyydelle asti. Aineisto on yleistetty tavoitemittakaavaan ja siitä on poistettu 4 km2 pienemmät alueet.
-
Merenpohjan maalajit 1:100 000
Aineisto kuuluu EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology III EU-hankkeessa tuotettuun Euroopan merialueet kattavaan merenpohjan aineistokokonaisuuteen. Hankkeessa kootaan ja harmonisoidaan geologista aineistoa Euroopan merialueilta päätöksenteon ja laajamittaisen aluesuunnittelun tueksi. Aineisto Suomen merialueilta perustuu Geologian tutkimuskeskuksen 1:20 000 merenpohjan geologiseen aineistoon. Aineisto on harmonisoitu viiteen FOLK:n maalajiluokkaan (savi + siltti (mud), hiekkaiset savet, saviset hiekat, karkearakeiset sedimentit; sekasedimentti) ja kallioon). Se kuvastaa maalajeja merenpohjan pinnasta 30 cm syvyydelle asti. GTK:n tuottama alkuperäinen aineisto on yleistetty 1:100 000 mittakaavaan. Aineiston tarkkuus on parhaimmillaan 25 m * 25 m ja aineistosta on poistettu 0.05 km2 pienemmät alueet.
-
Merenpohjan maalajit 1:20 000
Merigeologisen kartoitusaineiston käyttö on luvanvaraista. Lupaviranomaisena toimii Puolustusvoimien Pääesikunta. Luvan saamiseksi on otettava yhteyttä Puolustusvoimien Pääesikuntaan (Pääesikunta, Fabianinkatu 2, PL 919, 00131 Helsinki). 1:20 000 merigeologinen aineisto sisältää 1970-luvulta lähtien merenpohjan käytön suunnitteluun, raaka-aineiden tutkimukseen ja inventointiin, meriympäristönhoitoon ja tieteelliseen tutkimukseen tuotettua aineistoa. Aineistossa on esitetty pintamaalajina ylin luotausaineistosta erotettavissa oleva maalaji (pohjan ylintä kerros noin 0,5-1 metrin paksuudelta). Pintamaalajimaakuvion minimikoko on yleensä 20x20 metriä. Pintamaalajien lisäksi aineistossa kuvataan eri tavoin syntyneitä geologisia kohteita ja muodostumia, kuten kaasupitoisia sedimenttejä, läjitysalueita, purkausaukkoja, lohkareita ja aallonmerkkejä.
-
Merenpohjan maalajit 1:250 000
Merenpohjan maalajit 1:250 000 -tuote kuuluu EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology EU- hankkeessa tuotettuun Euroopan merialueet kattavaan merenpohjan aineistokokonaisuuteen. EMODnet Geology hankkeessa kootaan ja harmonisoidaan merigeologista aineistoa Euroopan merialueilta päätöksenteon ja laajamittaisen aluesuunnittelun tueksi. Aineisto Suomen merialueilta perustuu 1:20 000 merenpohjan geologiseen aineistoon. Aineisto on harmonisoitu kuuteen FOLK:n maalajiluokkaan (savi (mud), hiekkaiset savet, saviset hiekat, karkearakeiset sedimentit; sekasedimentti) ja kallioon. Se kuvastaa maalajeja merenpohjan pinnasta 30 cm syvyydelle asti. GTK:n tuottama alkuperäinen aineisto on yleistetty 1:250 000 mittakaavaan. Aineiston tarkkuus on parhaimmillaan 60 m * 60 m ja aineistosta on poistettu 0.3 km2 pienemmät alueet.
-
Merenpohjan maalajit 1:250 000 – Eurooppa
Merenpohjan maalajit 1: 250 000 -tuote kuuluu EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology EU- hankkeessa tuotettuun Euroopan merialueet kattavaan merenpohjan aineistokokonaisuuteen. EMODnet -hankkeessa kootaan ja harmonisoidaan aineistoa Euroopan merialueilta sekä parannetaan merellisen tiedon saatavuutta. Kyseinen aineisto sisältää merenpohjan maalajit mittakaavassa 1: 250 000. Kansalliset maalajiaineistot on harmonisoitu EMODnet yhteensopiviksi käyttäen FOLK:n maalajikolmiosta johdettua hierarkiaa sisältäen 16, 7 tai 5 maalajiluokkaa. Aineisto kuvastaa maalajeja merenpohjan pinnasta 30 cm syvyydelle asti. Aineisto on yleistetty tavoitemittakaavaan ja siitä on poistettu 0.3 km2 pienemmät alueet.
-
Merenpohjan näytepaikat
Merenpohjan näytepaikat -aineistoon on koottu tiedot merenpohjan geologisista näytteistä vuodesta 1985 lähtien. Aineisto sisältää paikkatiedot ja kuhunkin näytteeseen liittyvää metatietoa perustuen pääasiassa Geologian tutkimuskeskuksen Tiedonkeruu-ohjelmassa tuotettuun merenpohjan geologiseen aineistoon.
-
Meriluontotyypit
Meriluontotyypit -aineisto käsittää Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) puitteissa keväällä 2015 tehdyn mallinnustyön. Työ tehtiin yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja Åbo Akademin välillä. Työssä mallinnettiin Luontodirektiivin liitteen I meriluontotyyppejä; riutat ja vedenalaiset hiekkasärkät. Nämä luontotyypit on määritelty maalajin ja topografisen muodon perusteella ja em. mainitut luontotyypit voivat olla päällekkäisiä keskenään. Tavoitteena oli tuottaa parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen kattavat kartat luontotyyppien esiintymisalueista koko Suomen merialueella. Suoja-alueiden alueelle osuneet luontotyypit on poistettu aineistosta.
-
Metamorfoosi 1:1 000 000
Metamorfoosi 1:1 000 000 on yhtenäinen koko Suomen kattava aineisto. Aineistossa esitetään kallioperän metamorfoosi useassa erillisessä vaiheessa, ennen lämpötilamaksimia eli huippua (prepeak), huippu (peak), huipun jälkeinen päällemerkintä (overprint) ja toinen huipun jälkeinen päällemerkintä (oveprint2). Näissä tasoissa on identtiset attribuuttitiedot, jotka kuvaavat metamorfoosia. Viivatasoilla esitetään metamorfoosiasteen muutoksia: isograadeja, postmetamorfisia siirroksia ja ikädiskordansseja. Tuote sisältää englanninkielisen kuvaustekniikan.
-
Mineraaliesiintymien mahdolliset esiintymisalueet
Mineraaliesiintymien mahdolliset esiintymisalueet ovat alueita, joilla tietyntyyppisten esiintymien olemassaolo on geologisin perustein mahdollista. Jokaista mineraaliesiintymätyyppiä vastaa aluerajaus, joka koostuu useasta maantieteellisestä alueesta. Jokaiseen alueeseen liittyy tieto sillä mahdollisesti olevista löytämättömistä mineraaliesiintymistä sekä näiden sisältämistä metallimääristä (tonneissa) arvioituna usealla eri todennäköisyystasolla.
-
Mineraaliesiintymät
Mineraaliesiintymät –tuote sisältää kaikki Suomen mineraaliesiintymät. All Deposit –tasolla esiintymät on luokiteltu esiintymän tärkeimmän mineraalisen raaka-aineen mukaan. Esiintymät on myös luokiteltu eri tasoille niissä esiintyvien raaka-aineiden käyttötarkoituksen mukaan. Symbolien tyyli ja koko määräytyy raaka-aineen ja esiintymän kokoluokan mukaan. Mineraalisten raaka-aineiden kokonaismäärä on laskettu uusimmasta mineraalivaranto/vara-arviosta sekä kokonaistuotannosta. Mineraaliesiintymät –tuote on otos GTK:n Mineraaliesiintymätietokannasta ja se sisältää yksinkertaistetut tiedot kustakin esiintymästä: nimi ja vaihtoehtoiset nimet, koordinaatit, mineraaliset raaka-aineet, esiintymän tyyppi, kaivosstatus, esiintymän löytymisvuosi, raaka-aineiden kokonaismäärät esiintymässä, uusin mineraalivaranto/vara-arvio, esiintymän nykyinen haltija, metallogeeniset alueet, esiintymän geneettinen tyyppi, isäntä- ja sivukivet, esiintymän muoto, suuntaus ja ulottuvuudet.
-
Mineraaliprospektiivisuusmallinnus
Mineraaliprospektiivisuusmallinnus on paikkatietoaineistojen spatiaaliseen analyysin perustuva mineraalipotentiaalin kartoitusmenetelmä, jossa rajataan mineraalisten raaka-aineiden etsintään hyvin soveltuvia maantieteellisiä alueita. Mallinnuksen lähtöaineistona voidaan käyttää geofysikaalista, geokemiallista ja geologista dataa sekä kaukokartoitusaineistoja. Menetelmä perustuu datan kvantitatiiviseen analyysiin ja numeeriseen mallintamiseen. Laskentamalleina hyödynnetään usein ”weights of evidence” - menetelmää, logistista regressiota, neuroverkkoja, itseorganisoituvia karttoja, sumeaa logiikkaa tai muita koneoppimiseen liittyviä menetelmiä.
-
Muinaisrantojen havainnot
Muinaisrantojen havainnot -tuotteeseen on systemaattisesti kerätty ja luokiteltu pistemäistä havaintoaineistoa perustuen kirjallisuuteen sekä uusiin tutkimuskohteisiin. Kerätty aineisto liittyy pääosin Litorinameren maksimilaajuuteen sekä ylimmän rannan tasoon Suomessa. Tuotteen rakenne jakautuu kahtia, kuroutumishavaintoihin sekä rantamuodostumiin, joista ensimmäiseen on tallennettu järvi- ja suokerrostumien stratigrafisia kuroutumishavaintoja ja jälkimmäiseen erityyppisiä muinaisen rantapinnan tasoa indikoivia geomorfologisia havaintoja. Aineisto on pistemäistä havaintoaineistoa sekä sisältää Litorinameren maksimilaajuuden ja Ylimmän rannan rajauksen vektorimuodossa, sekä niiden isobaasit eri puolilla Suomea. Aineisto sisältää myös tunnetuimmat ja isoimmat paikalliset jääjärvet: Ilomantsin jääjärvi, Saimaa-Sääminki jääjärvi, Pielisen jääjärvi, Sotkamon jääjärvi sekä Pohjois-Suomen jääjärvet vektorimuodossa.
-
Nuoret siirrokset ja maanvyöryt
Nuoret siirrokset ja maanvyöryt -aineistoon on kerätty ja luokiteltu maan pintamorfologiassa havaittavia siirroksia ja maanvyöryjä Suomesta. Havainnot perustuvat LiDAR DEM-korkeusaineistoihin, geofysikaalisiin mittauksiin, kairauksiin sekä maastossa tehtyihin havaintoihin. Havaintoja on kerätty myös kirjallisuudesta (raportit ja peer-review julkaisut), GTK:n ja Posiva Oy:n karttatuotannosta ja suullisista tiedonannoista. Tulkinnassa ja rajauksessa on hyväksikäytetty MML:n LiDAR korkeusmallia.
-
Pohjatutkimukset
Pohjatutkimusrekisteri sisältää pohjatutkimusaineistoa, josta suurin osa on Liikenneviraston omistamia teiden, rataverkon ja vesiväylien tutkimuksia koko Suomen alueelta. Rekisterissä on myös ELY-keskusten sekä kaupunkien pohjatutkimuksia. Pohjatutkimukset sisältävät kairauksia, joista suurin osa on paino- ja porakonekairauksia. Lisäksi rekisterissä on muuta pohjatutkimusaineistoa kuten koekuoppakortteja ja laboratoriotutkimusten tuloksia, esimerkiksi ödometrikokeita. Pohjatutkimustiedot saa ladattua Infra-pohjatutkimusformaatissa joko alkuperäisessä tai ETRS-TM35FIN –koordinaatistossa. Koordinaattimuunnokset on tehty MML-muunnoskaavojen mukaisesti. Liikenneviraston pohjatutkimustiedot sisältävät sekä pisteiden perustiedot että varsinaiset mittaustiedot (havaintorivitiedot). Joidenkin omistajien pohjatutkimuksista esitetään vain metatiedot eli Infra-pohjatutkimusformaatin mukaiset perustiedot ilman mittaustietoja.
-
Pohjaveden haavoittuvuus
Aineisto antaa yleiskuvan Suomen pohjavesialueiden haavoittuvuusherkkyydestä. Pohjaveden haavoittuvuusanalyysi tehtiin DRASTIC‐menetelmällä, joka on tarkoitettu pohjavesimuodostuman luontaisista geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista aiheutuvan pohjaveden pilaantumispotentiaalin yleispiirteiseen tarkasteluun. Haavoittuvuus on jaettu viiteen haavoittuvuuspotentiaalia kuvaavaan luokkaan: erittäin alhainen (<64), alhainen (64-104), keskinkertainen (104-145), kohonnut (145-185) ja korkea (>185). Menetelmä huomioi hydrogeologiset parametrit, jotka vaikuttavat maanpinnalta pohjaveteen kulkeutuvan veden liikkumisen maaperässä vertikaalisesti. Rasterin resoluutio on 200 m.
-
Pohjaveden isotoopit
Pohjaveden isotoopit koostuu koko Suomen pohjavesien sekä sadeveden ja lumen isotooppikoostumuksista. Valtaosa pohjavesiaineistosta perustuu GTK:n ”Tuhat kaivoa” (1999) sekä ”Pohjaveden laadun seuranta” (1995 - 2007) -hankkeissa kerättyyn pohjaveden hapen ja vedyn isotooppikoostumuksiin. Lähde-palvelussa esitetään myös yksittäisten pohjavesikohteiden kerta- tai seurantaluonteisia isotooppiaineistoja. Seurantaluonteinen aineisto on esitetty mittausten keskiarvoina sisältäen keskihajonnan ja minimi- ja maksimiarvot. Sadannan kuukausittaiset kumulatiiviset hapen ja vedyn isotooppikoostumukset on esitetty sademäärillä painotettuina pitkän ajan kuukausi- ja vuosikeskiarvoina, sekä kunkin seurantavuoden keskiarvoina. Aineisto on henkilötietolain ja henkilörekisterilain perusteella luottamuksellista aineistoa, mikä rajoittaa aineiston käyttöä, jakelua ja julkaisua. Näiden pisteiden sijaintitieto on yleistetty Lähde-palvelussa.
-
Rauenneet valtaus- ja malminetsintälupa –alueet
Rauenneet malminetsintälupa-alueet sisältää historiatietoa kaivoslain mukaisista rauenneista ja raportoiduista valtaus- sekä malminetsintälupa-alueista. Aineisto sisältää rauenneen malminetsintä- tai valtausalueen aluerajauksen polygonina, alueeseen liittyvät attribuuttitiedot sekä linkin kaivoslain mukaiseen tutkimustyöselostukseen, mikäli sellainen on luovutettu. Aineisto sisältää tietoa vuodesta 1948 eteenpäin. Aineiston koostamisessa on hyödynnetty Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) päätearkistossa olevia valtausasiakirjoja sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM), Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) tuottamia kaivosrekisterin kartta-aineistoja. Aineisto ei ole kattava, vaan varsinkin vanhempien aineistojen osalta puutteellinen. Aineisto on tuotettu helpottamaan tutkimustyöselostusten käyttöä sekä tarjoamaan historiatietoa malminetsintä- ja valtausalueista.
-
Savialueet ja syvyydet
Pääkaupunkiseudun kaupunkien maaperäkartoista tuotettu aineisto (1:10 000) kattaa savialueet Helsingin, Espoon ja Vantaan alueelta ja saven syvyydet Helsingin ja Espoon alueella. Yhtenäinen savialueiden ja saven syvyyksien aineisto on tarkoitettu antamaan yleiskuva pääkaupunkiseudun savien levinneisyydestä ja syvyyden alueellisesta vaihtelusta. Saven syvyysaineisto on luokiteltu 6 syvyysluokkaan (1-3m, 3-5m, 5-10m, 10-15m, 15-20m, >20m).
-
Seismiset heijastusluotaukset FIRE
FIRE-projektissa (Finnish Reflection Experiment) mitattiin yli 2000 km syväseismisiä heijastusluotausprofiileja vuosien 2001-2005 aikana. FIRE-profiileista saadaan tietoa Suomen kallioperän rakenteista 80 km syvyyteen asti. Mittauksessa oli yhteensä 362 aktiivista kanavaa 50 m välein. Lähdepisteet olivat 100 m välein. Prosessoitujen linjojen keskimääräinen CMP-väli on 25 m. Kuoren mittakaavan profiloinnin lisäksi FIRE-projektissa tehtiin korkean erotuskyvyn seismisiä heijastusluotauksia Outokummussa ja Suhangossa. Näissä luotauksissa on käytetty 25 m vastaanotinväliä, 50 m lähdepisteväliä ja 12.5 m keskimääräistä CMP-väliä. Suhangon ja Outokummun aineistoista saadaan tietoa maankamaran heijastavista rakenteista noin 10 km syvyyteen. Seismiset aineistot on tallennettu kansainväliseen standardiformaattiin, SEG-Y-tiedostoiksi. Aineisto on saatavilla valmiiksi prosessoituina profiileina. Valmiista profiileista on tehty myös kuvatiedostot (pdf), joita voi hyödyntää tulkinnassa.
-
Seismiset heijastusluotaukset HIRE
HIRE-projektin seismiset heijastusluotausaineistot mitattiin vuosina 2007-2010. Projektissa tehtiin seismisiä heijastusluotauksia yhteistyössä yritysten kanssa 16 eri kohteessa ympäri Suomen. Tutkimuskohteissa tehtiin useita risteäviä linjoja ja seismisten poikkileikkauskuvien avulla kallioperän rakenteita voidaan mallintaa yli 5 km syvyydelle. Mittauksessa oli yhteensä 402 aktiivista kanavaa 12.5 m välein. Lähdepisteet olivat 25 tai 50 m välein. Lähteinä käytettiin vibroseismisiä täryttimiä ja räjäytyksiä mittauspaikan olosuhteista riippuen. Räjäytyksin tehdyt linjat on merkitty kirjaimella E, vibroseismistä lähdettä käyttäen mitatut tunnuksella V. Seismiset aineistot on tallennettu kansainväliseen standardiformaattiin, SEG-Y-tiedostoiksi. Mittausaineiston hinta näkyy valitsemalla haluttu alue aluevalintatyökalulla.
-
Suomen pintageologia 1:1 000 000 OneGeology - Europe
Suomen pintageologiakartta tehtiin OneGeology-Europe -projektia varten digitoimalla Suomen maaperäkartta 1:1 000 000 vuodelta 1993 ja liittämällä siihen aineistoa Fennoskandian kilven kartasta (Geological map of the Fennoscandian Shield) 1:2 000 000 vuodelta 2001 niihin kohtiin, joissa maaperäkartassa oli merkittynä kalliopaljastuma-alue. OneGeology-Europe -projektin tavoitteena on luoda Euroopan kattava harmonisoitu geologinen digitaalikartta-aineisto. Kartta-aineisto sisältää maaperä- ja kallioperäyksiköt alueina sekä Fennoskandian kilven kartan impaktikraatterit alueina ja tektoniikka viivoina. Aineisto on luokiteltu uudelleen OneGeology-Europe aineistomäärittelyohjeiden mukaisesti. Viimeaikaisten radiometristen ikämääritysten perusteella karttatietokannassa olevaa kivilajiaineistoa on muokattu ja ryhmitelty uudelleen 2009-2010 yhdessä Ruotsin ja Norjan geologisten tutkimuslaitosten kanssa OneGeology-Europe -projektin tarpeisiin.
-
Suot ja turvemaat
Tietotuote on osa Suot ja turvemaat-karttapalvelua. Aineisto sisältää eri aluetasoille (maakunta, seutukunta, kunta) lasketut valmiit yhteenvedot soiden maankäytöstä ja turvevaroista sekä suokohtaisesti kohteen perustiedot ja tiedot turvevarapotentiaalista. Alueellisissa yhteenvedoissa on käytetty kokonaissuoalan, suojellun suoalan ja turvetuotannossa olevan suoalan osalta Maanmittauslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen aineistoja ja kartoitettujen turvevarojen osalta Geologian tutkimuskeskuksen tuottamia aineistoja. Suokohtaiset tiedot ovat Geologian tutkimuskeskuksen tuottamia aineistoja. Kartoitetut suot valikoituvat alueellisiin yhteenvetoihin tutkimuskokonaisuuksina ja kartoitettua suota osoittavan pisteen paikkatiedon perusteella. Tietojen laskenta on kuvattu tarkemmin palvelussa.
-
Suuralueellinen geokemia
Tuote sisältää valtakunnallisen geokemiallisen kartoituksen analyysituloksia: Moreenigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa 37 alkuaineen pitoisuuksia muuttumattomassa pohjamoreenissa. Näytteet on otettu vuonna 1983 muuttumattomasta moreenista (C-horisontti) pohjavesipinnan alta. Näytteenottosyvyyden vaihteluväli oli 50 - 200 cm ja keskimääräinen näytteenottotiheys 1 näyte / 300 km². Näytteet ovat kenttäyhdistelmänäytteitä. Purosedimenttigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa pienten latvapurojen orgaanisen purosedimentin alkuaineiden pitoisuuksia. Purovesigeokemiallinen kartoitusaineisto kuvaa pienten latvapurojen veden fysikaalisia ominaisuuksia ja alkuaineiden pitoisuuksia. Purosedimentti- ja purovesinäytteet on otettu pienistä latvapuroista (valuma-alue alle 30 km²) loppukesällä 1990. Näytteenotto on toistettu noin joka neljännessä pisteessä vuosina 1995, 2000 ja 2006.
-
Tutkitut turvealueet
Valtakunnan turvevarojen kokonaiskartoitukseen liittyvä aineisto, joka sisältää turvealueen painopisteittäin yli 20 hehtaarin laajuisia soita vuodesta 1975 lähtien. Aineisto sisältää suokohtaisesti tiedot suon nimestä ja tutkimusvuodesta. Tutkitun suon muut tiedot (suotyypeistä, turvelajeista, turvevaroista, turpeen fysikaalisista ominaisuuksista, turvetuotantoon soveltuvista soista, turpeen laadusta ja määrästä sekä hyödynnettävistä turvevaroista) julkaistaan kuntakohtaisissa turvetutkimusraporteissa, joissa esitetään yleistiedot jokaisesta tutkitusta suosta sekä niiden soveltuvuudesta mm. energia-, kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon sekä suojelutarkoituksiin.
-
Uurteet
Uurteet-tuote sisältää havaintoja mannerjäätikön eri virtausvaiheiden aikana kallion pintaan syntyneistä uurteista. Tuote sisältää uurrehavaintojen sijaintitiedot, uurresuunnan ja samalta paikalta mitattujen uurteiden suhteelliset iät. Uurresuunta ilmoitetaan jäätikön tulosuunnan pohjoislukuna.
-
Valtakunnallinen kairasydänarkisto
Valtakunnallisen kairasydänarkiston tietokanta sisältää paikkatiedot yli 37 000 syväkairausreikään, joita säilytetään Lopen valtakunnallisessa kairasydänarkistossa.
-
Valtakunnallinen petrofysiikka
Mittausrekisterissä on tiheyden, magneettisen suskeptibiliteetin ja remanentin magnetoituman määritykset. Kaikkiin mittaustuloksiin on liitetty kivilajimääritys, joka perustuu näytteenottajan kentällä antamaan alustavaan nimeen ja geologin myöhemmin tekemään määritykseen. Mittausaineisto kattaa koko Suomen alueen keskimäärin 39/100 km2 näytetiheydellä, näytteiden kokonaismäärän ollessa n. 130000. Vanhimpien kallioperäkartoituksen yhteydessä kerättyjen näytteiden sijaintitieto on poimittu 1:20 000 mittakaavaisia peruskartoilta ja uusimpien näytteiden sijainti on määritetty GPS -laitteiden avulla.
-
Yleistetty kallioperä 1:1 000 000
Yleistetty kallioperä 1:1 000 000 on yhtenäinen koko Suomen kattava aineisto, joka on tehty Kallioperä 1:1 000 000 aineistosta (BEDROC.Bedrock_Map_1M_FDS). Aineisto koostuu kivilajialueet sisältävästä aluetasosta, juonet ja siirrokset sisältävistä viivatasoista sekä meteoriittikraatterit ja kimberliittipiiput sisältävistä pistetasoista. Aineisto on ETRS-TM35-FIN -koordinaatistossa. Aluetaso sisältää ominaisuuksina yksinkertaistetun kivilajiseurueen ja yleistasoisen ikätiedon kolmella kielellä (Suomi, Ruotsi ja Englanti). Siirrosviivat on jaettu kolmeen tyyppiin: kulkusiirtymä-, normaali ja ylityöntösiirrokset. Juoniviivataso sisältää mafiset juoniparvet luokiteltuna kolmeen ikäryhmään. Meteoriittikraatteritaso sisältää sijainnin lisäksi vain kohteen nimen ja kimberliittipiipputaso luokittelun kahteen ikäryhmään. Tuote sisältää suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen kuvaustekniikan.
Kirjoita hakutermi tai sen osa hakukenttään, tai valitse tuote suoraan listalta. +-painikkeella voit avata tuotteen tiedot ja siirtää tuotteen tarkasteltavaksi karttaikkunaan. Rajapinta-, Lataus- ja Osto-painikkeella tuote siirtyy Ostoskoriin ja Tilaus-painikkeella vastaavasti Tilauspyyntölomakkeelle.
Tuotesarjojen kohdalla, esim. Lentogeofysiikan tihennysmittaukset tai Geofysikaaliset matalalentokartat 1:20 000, halutut alueet tai karttalehdet on ensin valittava Aluevalinta-työkalulla karttaikkunasta ja siirrettävä sen jälkeen Lataus- tai Osto-painikkeella Ostoskoriin tai Tilaus-painikkeella Tilauspyyntölomakkeelle.
